Siirry pääsisältöön

Lukemisen hyödyt

Miksi lukea? 

Omiin ensimmäisiin muistikuviini lukemisesta liittyy hetki, jolloin istun äitini sylissä, ja hän lukee minulle ääneen. Rakastamani Lumikuningatar-satu on luettu minulle uudelleen ja uudelleen, en kyllästy kuuntelemaan H.C. Andersenin kirjoittamaa klassikkoa. Kuuntelen kuin lumottuna. Eräänä päivänä äiti ei ehdi lukea, mutta minä otan kirjan käteeni ja etsin kirjasta esille oikean kuvan. Ja ihme tapahtuu: alan lukea itse. Olen neljän. Sen jälkeen mikään ei pidä minua erossa kirjoista.  Kouluajoiltani puolestaan muistan, kuinka välitunneilla kerroimme toisillemme lukemistamme kirjoista ja kävimme välillä kiihtyneitä keskusteluita juonen kulusta tai kirjojen päähenkilöiden toilailuista. Tälläkin hetkellä niin varmasti tapahtuu, mutta vähenevässä määrin. 

Anna lukemisen lahja

Tällä hetkellä olemme syystä huolissamme lukutaidon heikkenemisestä. Uusimman PIRLS-tutkimuksen mukaan lähes 20 % kyselyyn vastanneista neljäsluokkalaisten vanhemmista kertoo, ettei pidä lukemisesta. Miten sääli, sillä moni hyvä teksti jää silloin vaille tulkintaa! Maailmasta on ollut kiireinen paikka, jossa vanhempien on vaikea löytää paikkaa rauhalliselle lukutauolle. Kannustan siitä huolimatta kaikkia kapinoimaan kiirettä vastaan ja antamaan aikaa lukemiselle.

Pienen runonpätkän, satasanaisen raapaleen tai yhden lyhyen novellin lukeminen ei vaadi pitkää lukuaikaa, mutta vaikutus on taattu. Kun lukee yhden puhuttelevan tekstin, niin uskaltaa seuraavalla kerralla tarttua ehkä hieman pidempään tekstiin. Jos fiktio tuntuu rasittavalta, tietokirjoista vasta löytyykin valtavasti ajateltavaa! Suurin lahja, minkä aikuinen voi lapselle antaa, on näky turvallisesta kirjaan syventyneestä aikuisesta. Sama koskee meitä opettajia: koulussa saa lukea joka päivä! Kun opettaja lukee, oppilaatkin lukevat – yhdessä lukeminen on juhlahetki! 

Lukeminen avartaa maailmankuvaa

Koulu on paikka, johon jokainen lapsi ja nuori menee päivittäin opettelemaan ja oppimaan. Päivät täyttyvät erilaisista teksteistä: oppikirjateksteistä, tekstiviesteistä, päivityksistä, kommenteista, lukujärjestyksistä, ruokalistoista ym. – päivästä on vaikea selviytyä lukutaidottomana. Lukutaito ei ole pelkkää kaunokirjallisuuden parissa vietettyä aikaa, se on taitoa poimia ympäröivästä tekstimaailmasta olennainen esiin.

Lukeminen kasvattaa sanavarastoa, lukeminen avartaa maailmankuvaa, lukeminen vaikuttaa ajatteluun ja jopa siihen, kuinka kielennämme sekä itseämme ja tunteitamme että maailmaa ympärillämme. Kirjoitetun kielen rakenteiden sisäistäminen sekä kielen hienovaraisten sävyjen ja ilmaisujen ymmärtäminen, ovat saavutettavissa lukemisen kautta – luettu teksti rakentaa sisäisen mallin myös kirjoitustaidolle. 

Lukukokemuksen jakaminen tuo iloa

Moni sanoo, että lukeminen on yksinäistä puuhaa. Itse koen, ettei lukija ole kirjan äärellä koskaan yksin. Lukija saa ainutlaatuisen mahdollisuuden kurkistaa erilaisten henkilöiden elämiin, hän saa elää ja hengittää samaa ilmaa päähenkilöiden kanssa, saa pelätä ja toivoa heidän mukanaan. Kirjaa lukeva voi kohdata maailmoja, joiden ei soisi olevan totta ja toisaalta kirjojen avulla pääsee maailmoihin, joihin voisi jäädä. Lukemisesta syntynyt tunne, olipa se sitten ilo taikka ärtymys, on ihana jakaa jonkun kanssa.  Luokan lukupiireissä olen kuullut luetuista kirjoista monen monta erilaista mielipidettä perusteluineen. Jakamisen ilo, muiden näkökulmien ymmärtäminen ja niiden hyväksyminen syventää omaakin lukukokemusta. Sitä paitsi oppilaiden ja kollegojen vinkkaamat kirjat ovat monesti olleet sellaisia, etten välttämättä itse olisi niihin hoksannut tarttua. 

Lukutaito kuuluu maailman jokaiselle ihmiselle. Opettajana toivoisin, että koulu olisi syli, johon tullaan kirjojen, lukutaidon ja yhteisen jakamisen äärelle. Lukutaito avaa lukemattomia maailmoja, joihin meistä itse kunkin kannattaa sukeltaa. Lukuiloa! 

Mitä kirja ja lukeminen antavat? 

  • Lukeminen herättää tunteita. 
  • Lukeminen kasvattaa sanavarastoa 
  • Lukeminen avartaa maailmankuvaa. 
  • Lukeminen vaikuttaa ajatteluun. 
  • Lukemisen kautta kirjoitetun kielen rakenteiden sisäistäminen, sekä kielen hienovaraisten sävyjen ja ilmaisujen ymmärtäminen, ovat saavutettavissa.  
  • Luettu teksti rakentaa sisäisen mallin myös kirjoitustaidolle. 

Raini Sipilä on Helsingissä työskentelevä luokanopettaja ja äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja. Hän on erityisen kiinnostunut vuorovaikutustaitojen, itseilmaisun ja viestinnän opettamisesta, mutta yhtä lailla häntä innostavat sekä valokuvat että oivaltavat näkökulmat kirjallisuuskeskusteluissa. Raini on luennoinut ja täydennyskouluttanut opettajia niin Italiassa kuin Kiinassakin. Hän on yksi alakoulun suomen kieleen ja kirjallisuuden Loikka-sarjan tekijöistä. Tutustu Loikka-sarjaan.